Siirlahtelaisuus nyky-Suomessa

 

 

Siirlahden koulupiirin asukkaat olivat tottuneet elämään omissa oloissaan; olihan seutu mitä tyypillisintä Kannaksen haja-asutusaluetta. Yhteiset harrastukset sitoivat kuitenkin asukkaita yhteen. Niinpä siirtolaisuuden aiheuttama hajaantuminen ympäri Suomea ei ole vieraannuttanut syntyperäisiä siirlahtelaisia toisistaan. Nyt elämme vain kauempana toisistamme kuin ennen ja tapaamme entistä harvemmin entisiä naapureitamme. Meitä liittävät kuitenkin yhteen syntyperämme ja yhteiset muistomme, joita vaalimalla pyrimme siirtämään siirlahtelaisuutta myös jälkeläisiimme.

 

Siirlahtelaiset uusilla asuinalueilla

 

Siirlahden koulupiirin alueeseen, vaikka se ei ollutkaan asukasluvultaan Räisälän suurimpia koulupiirejä, oli liitetty maita yhdestätoista eri kylästä. Seuraavat Räisälän kylät tai osia niistä kuuluivat Siirlahden koulupiiriin: Hytinlahti, Rautakopra, Neitsytkallio, Räisälä, Lamminautio, Näpinlahti, Karkola, Luotsanlahti, Virtelä, Lohikallio ja Tarhala. Näiden kylien mailla asuvat oli kirkonkirjoissa merkitty kyseisten kylien asukkaiksi.

 

Kun Räisälän kunnanhoitokunta aikanaan joutui tekemään esityksen räisäläisten sijoittamisesta varatulle alueelle, ehdotettiin hoitokunnalle, että sijoitus tehtäisiin koulupiireittäin. Ellei näin toimittaisi, väki hajaantuisi kuin tuhka tuuleen ja entiset naapuruussuhteet särkyisivät, mikä ei olisi uusissa oudoissa oloissa vähäpätöinen asia. Ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty, ja sijoitussuunnitelma tehtiin kylittäin. Niin sitten kävi, että vain muutamissa harvoissa tapauksissa koulupiirimme asukkaita sijoitettiin siten, että entiset naapurit pääsivät samaan pitäjään, joskus melko lähellekin toisiaan, kuten ennen Siirlahdessa.

 

Kokemäelle Siirlahden koulupiiriläisistä sijoitettiin Antti Ruposen perilliset, Juho Kuisma, Juho Teperi, Juho Poikselän perilliset, Armas Kuisma, Maiju Kuisma, Armas Ikonen ja Alina Lallukka sekä Taavetti Pelkonen. Eurajoelle joutuivat seuraavat: Matti Kiuru, Antti Seppä, Niilo Luukkanen, Juho Kopran perilliset, Aarne Huppunen, Jalmari Pelkonen, Matti Ihalaisen perilliset ja Porkin veljekset sekä Urho Kuha.

Köyliöön sijoittui Eemeli Kuisma ja Euraan Juho Tuomaanp. Kuisma, Vanajaan Antti Pekarila, Juho Pekarila, Heikki Henttisen perilliset ja Eino Henttinen sekä Matti Huppunen ja Aake Kiuru. Pertteliin joutuivat Vilho Kuisma, Jaakko Kiuru, Tauno Väkiparta, Vilho Kiuru, Eino Kiuru, Katri Kiuru, Simo Matikka, Beeta Jääskeläinen ja Juho Häkli. Matti Patjaan perilliset siirtyivät Raahen lähistölle Piehinkiin, Matti Pelkonen ja Hannes Miettinen jonnekin Keski-Pohjanmaalle. Antti Patjas oleili perheineen Kihniössä , Nakkilassa Illin veljekset ja Juho Sallinen. Yrjö Asikaisen perilliset asuivat Honkajoella ja Juhana Velling Urjalassa. Veikko Kuisma on sijoittunut Pertteliin, Olavi Kuisma Suomusjärvelle. Anni Nylundin perhe asui Imatralla, Matti Suutari Karviassa.

 

Kuten edellä olevasta ilmenee, hajaantuivat Siirlahden koulupiiriläiset sijoitus-suunnitelman vuoksi jo sodan jälkeen ympäri Suomea. Myöhempinä vuosikymmeninä yleinen väestön siirtyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin on vielä tehostanut hajaantumista.

 

 

Kyläkokous

 

Vuoden 1988 Räisälän pitäjäjuhlien yhteydessä silloinen Köyliön kirkkoherra Pentti Pelkonen otti kyläläisten kanssa puheeksi, olisiko mahdollista ruveta järjestämään kerran, pari vuodessa siirlahtelaisten kokoontumisia.

 

Kyläläiset kutsuttiinkin Räisäläisessä julkaistulla ilmoituksella koolle Köyliön seurakuntakeskukseen lokakuun 2. päiväksi 1988. Paikalla oli noin 70 siirlahtelaista, joiden mielestä koulupiiriläisten yhteydenpidon tehostaminen edellytti jonkinlaisen yhteisen elimen perustamista. Ensimmäisessä kyläkokouksessa keskusteltiin myos koulupiirin kartasta ja valittiin karttatoimikunta asian eteenpäin viemiseksi.

 

Kyläkokous pidetään kerran vuodessa, ja ajaksi on vakiintunut elokuun kolmas sunnuntai klo 12.00 sekä paikaksi Kokemäellä sijaitseva Pitkäjärven maja. Kutsu kyläkokoukseen julkaistaan Räisäläinen -lehdessä. Kyläkokoukseen toivotaan runsasta osanottoa ja uusia sukupolvia mukaan !

                                

 

 

 

Kylätoimikunta

 

Kyläkokouksessa valitaan kylätoimikunta, jonka toimikausi ulottuu seuraavaan kyläkokoukseen asti. Kylätoimikuntaan pyritään valitsemaan jäseniä tasapuolisesti koulupiirin eri kulmakunnilta.

Kylätoimikunnan tehtävänä on valmistella vuotuisessa kyläkokouksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön vuosikokouksen päätökset. Näiden käytännön hoitamiseen kylätoimikunta voi perustaa tehtäväkohtaisia toimikuntia tai työryhmiä.

 

Vuonna 1988 nimettyyn ensimmäiseen kylätoimikuntaan, jota alussa kutsuttiin karttatoimikunnaksi, kuuluivat Toivo Luukkanen (puheenjohtaja), Sirkka Hopiavuori (rahastonhoitaja), Kauko Menna, Pentti Pelkonen, Onni Huppunen, Juhani Kaatonen, Yrjö Väkiparta, Veikko Kuisma ja Aino Käppi (sihteeri). Toimikunnan kokouksia pidettiin seuraavana vuonna kahdesti ennen elokuussa 1989 järjestettyä toista kyläkokousta.

Kylätoimikunnissa eri vuosina vaikuttaneet koulupiiriläiset ilmenevät Kylätoimikunnat-luettelosta.

 

 

 

Kotiseutumatkat

 

Ensimmäinen yhteinen kotiseutumatka tehtiin heti Neuvostoliiton hajottua 26. - 29.6.1990.

 

Näitä matkoja on tehty noin kahden vuoden väliajoin. Matkan valmistelu ja vetovastuu on ollut yhdellä tai kahdella kyläläisellä. Matkanjohtajina ovat toimineet mm. Onni Huppunen, Yrjö Väkiparta, Toivo Luukkanen, Risto Luukkanen, Veikko Malaska, Heikki Huppunen, Antti Kiuru ja Antti Kuisma.

 

Kylätoimikunnan järjestämät kotiseutumatkat on esitelty Kotiseutumatkat-luettelossa.

Viimeisin matka, järjestyksessä jo kolmastoista kotiseutumatka on tehty yhdessä Eurajoen Karjalaseuran kanssa kesällä 2011, jolloin kohteena olivat Siirlahden ohella Sortavalan seutu Laatokan Karjalassa ja Keski-Kannas.

 

 

 

Logo, standaari, adressit

 

Vuonna 1996 valmistui Siirlahden kouluun liittyvä standaari, jonka Matti Luukkanen suunnitteli. Standaari numero yksi luovutettiin koulun pitkäaikaiselle opettajalle Elna Kuroselle.

 

Kyläkokouksessa vuonna 1998 heräsi ajatus Siirlahden koulupiirin tunnuksen eli logon suunnittelusta. Erkki Patjas ja Antti Kuisma saivat tehtäväkseen ottaa yhteyttä Siirlahdesta kotoisin olevaan kuvanveistäjä Toivo Pelkoseen hankkeen toteuttamiseksi. Toivo Pelkonen paneutui perusteellisesti asiaan, ja koulupiirin tunnus valmistui vuonna 1999. Logoa voidaan käyttää esim. standaarissa, postikorteissa, kirjanmerkeissä ja pinsseissä. Se on pohjana vuonna 2001 käyttöön otetuissa koulupiirin onnittelu- ja surunvalitteluadresseissa, ja sitä on hyödynnetty myös uudessa standaarissa, joka valmistui jouluksi 2004.

 

 

 

 

 

Julkaisut ja tuotteet

 

Ensimmäisessä kyläkokouksessa vuonna 1988 keskusteltiin koulupiirin kartasta ja valittiin karttatoimikunta. Siihen kuuluivat Toivo Luukkanen (puheenjohtaja), Sirkka Hopiavuori, Kauko Menna, Pentti Pelkonen, Onni Huppunen, Juhani Kaatonen, Yrjö Väkiparta, Veikko Kuisma ja Aino Käppi (sihteeri).

 

Ensimmäinen, lähinnä muistinvaraisiin tietoihin tukeutunut kartta valmistui keväällä 1989, ja Onni Huppunen esitteli uunituoreen kartan 4. karttatoimikunnan kokouksessa Toivo Luukkasella.

 

Karjalan kartta-arkistojen avauduttua käynnistettiin vuonna 1995 uuden, topografipohjaisen koulupiirin kartan valmistaminen. Samalla kerättiin kaikissa kiinteistöissä vuosina 1939-1944 asuneiden henkilötiedot. Päävastuu työstä lankesi Antti Kuismalle ja Toivo Luukkaselle. Toinen kartta ja siihen liittyvä asukasluettelo valmistuivat vuonna 1997.

 

Koulupiirin historiaa selvitettäessä löytyi Kansallisarkiston karttakokoelmista vuodelta 1740 peräisin olevaa Viipurin ja Käkisalmen välistä maantietä esittävää aineistoa,josta v.2002 julkaistiin näköispainoksena Räisälän pohjoisosia kuvaava "Pontuksen sotatie"-kartta.

 

Suuritöisin yhteinen tehtävämme ja asiamme on ollut koulupiirin oman kyläkirjan aikaansaaminen. Aineiston kerääminen pantiin alulle jo vuonna 1996. Tätä työtä on talkoovoimin tehnyt Erkki Patjaan vetämä muistelmatoimikunta, johon ovat kuuluneet lisäksi Heikki Huppunen, Maija Jaakkola, Antti Kuisma ja Maija-Liisa Varila. Runsaan kahden vuoden aherruksen jälkeen "Siirlahti - muistojemme helmi" -kirja valmistui vuonna 2000. 

 

                               

                                   Kirjan julkistamistilaisuudessa Kokemäellä 21.5.2000

 

Vaikka syntyperäisten siirlahtelaisten joukko luonnollisista syistä jatkuvasti pienenee, on selvästi havaittavissa, että karjalaisuus ja siirlahtelaisuus elävät jälleen voimakkaina uuden, nuoren sukupolven keskuudessa. Tämän kirjan yhtenä tehtävänä on omalta osaltaan palvella siirlahtelaisuutta sen ylläpitäjänä, voimana ja innostuksen lähteenä.

Ennakoitua suuremman kysynnän vuoksi kyläkirjasta otettiin vuonna 2003 vielä toinen painos, johon tehtiin vain vähäiset lisäykset ja korjaukset virheitä tai puutteita sisältäneisiin kohtiin. Kirjan toinenkin painos myytiin loppuun kesällä 2009.

 

Idea  toisesta kotiseutukirjasta syntyi kerättäessä aineistoa Zavetnoje-kotiseutumuseoon  perustettavaa Siirlahti-osastoa varten. Aineistoa  kertyi huomattavasti enemmän kuin museossa oli mahdollista esitellä. Kun samanaikaisesti oli meneillään sankarivainajien matrikkelitietojen keräys ja tulossa   talvisodan ja jatkosodan  70-vuotismuistelut, oli luonnollista sisällyttää teokseen myös  näitä käsittelevät sotahistorialliset osiot. Näin syntyi ajatus julkaista vielä toinen kirja Siirlahdesta, mutta ei muistelmateosta, vaan tietoon ja tutkimukseen nojaava teos, Siirlahti aikojen saatossa. Päätös kirjan julkaisemisesta syntyi Siirlahden koulupiiriläisten vuosikokouksessa elokuussa 2010. Tällöin myös perustettiin kirjan julkaisutoimikunta, johon valittiin Maija ja Kauko Jaakkola, Ossi Kamppinen, Arja Keskinen, Antti Kuisma (puheenjohtaja ja kirjan toimittaja) ja Maija-Liisa Varila. Julkaisutoimikunnalla oli käytettävissään myös museotoimikunnan edesmenneen jäsenen Erkki Patjaksen museota varten laatimat kirjoitukset. 248-sivuinen neliväripainettu kirja  valmistui toukokuun lopulla 2011

 

Siirlahden koulupiiriläiset ovat kokoontuneet vuodesta 1988 lähtien säännöllisesti joka vuosi Kokemäelle kyläkokoukseen toisiaan tapaamaan. Vuoden 2007 kyläkokous on tavallista juhlavampi, sillä kysymyksessä on 20.kyläkokous. Tähän juhlavuoteen liittyy myös oman Siirlahti-postimerkin  julkaiseminen. Postimerkin aiheena on tyylitelty näkymä nykyiselta Siirlahdelta. Merkin on suunnitellut Raumalla syntynyt ja Tampereella vaikuttava  graafikko Jari Koivisto, jonka sukujuuret ovat lujasti Siirlahdessa, sillä hänen äitinsä Siiri Koivisto  (o.s. Kopra) oli syntyperäisiä siirlahtelaisia.

Siirlahti-postimerkki oli ensi kerran esillä ja ostettavissa  Räisälä-juhlilla Eurajoella v.2007. Postimerkistä on myynnissä jo 3. painos.

 

Siirlahtelaisten yhteenkuuluvuutta korostava Siirlahti-rintamerkki otettiin käyttöön Räisälä-juhlilla Harjavallassa 2008.

 

 

Saatavilla olevia Siirlahden koulupiiriin liittyviä julkaisuja ja tuotteita, ks. julkaisuluettelo

 

 

 

Näyttelyt

 

Räisälä-museossa järjestettiin talvella 2004-2005 Siirlahden kansakouluopetuksen 100-vuotismuistonäyttely, jonka avajaisten yhteydessä kylätoimikunta luovutti ensimmäisen räisäläisen kylästandaarin Räisälä-museolle.

 

           

 

 

 

Artikkelit

 

Zavetnojen kotiseutumuseon Siirlahti-osastosta ja sen avaamisesta on julkaistu Kullervo Huppusen artikkelit Räisäläisessä 2/2009 ja 3/2010 sekä Karjala-lehdessä 17/2009 ja 36/2010

Useissa eri yhteyksissä esiintyneen ja Siirlahden evakkoja esittävän valokuvan taustoista ja syntyvaiheista on julkaistu Räisäläisessä 4/2009 (Antti Kuisma ja Erkki Patjas) ja Karjala-lehdessä 2/2010 (Kullervo Huppunen) artikkelit.

Oula Seitsosen ja Sanna Puttosen artikkeli Uutta tietoa Kannaksen varhaisimmasta asutuksesta Räisälässä kesällä 2005 tehdyssä argeologisissa tutkimuksissa julkaistiin Karjalassa 40/2005

Teemasta "Siirlahden kansanopetuksen alkamisesta 100 vuotta" julkaistiin Räisäläisessä 3/2004 ja 4/2004 kaksi Antti Kuisman laatimaa artikkelia.

 

 

 

 

Kotisivu www.siirlahti.info

 

             

 

Kotisivujen tekeminen alkoi keväällä 2005, ja tämä Siirlahden koulupiirin kotisivu avattiin keväällä 2006.

 

15.12.2006 ylittyi ensimmäinen tuhat ja 05.12.2011 vieraili sivulla 9000. kävijä.